Homoerotiikkaa suomeksi – ai kauheeta!

Ajatus kirjoittaa homoerotiikkaa suomeksi syntyi jo joskus 1990-luvun lopulla, kun Internet oli vielä uusi ja ihmeellinen maailma ja Alta Vista sen ajan kaikkitietävä Google. Jotenkin päädyin amerikkalaiselle eroottisia tarinoita sisältävälle sivustolle, jossa oli arkistoituna aivan tavallisten netin käyttäjien kirjoittamia eroottisia tarinoita. Sieltä löytyi myös erittäin kattava ja erilaisia aihealueita sisältämä homoeroottisten tarinoiden arkisto.

Tutustuin tarinoihin ja luin niitä ahmien, ja mitä enemmän niitä luin, oikeastaan sitä vaativammaksi lukijaksi tulin. ”Äh, tuonkin olisi voinut kirjoittaa ja kuvailla vielä paremmin,” ajattelin monesti. ”Nämä kaikki tarinat ovat englanniksi, mutta entä jos ne olisivatkin suomeksi?” Siitä jäi mieleeni ajatus homoerotiikan kirjoittamisesta suomeksi.

Esikoisteoksessani Peilikuvia ja toisinkoisessani Kolme on kova sana on molemmissa enemmän tai vähemmän homoerotiikkaa. Esikoisestani voi huoletta käyttää nimitystä homoeroottinen esikoisteos. Kolme on kova sana on tarinallisempi ja siinä on muitakin ulottuvuuksia kuin suoraan ja miehekkään ronskisti kuvatut seksikohtaukset. Esikoisessani oli tarkoituskin olla rohkea ja käyttää ronskia kieltä ja puhua asioista nimenomaan samoilla termeillä, joita homotkin käyttävät. Toisinkoista kirjoittaessani päätin pitää linjani ronskista kielenkäytöstä, mutta kertoa stoorin kuitenkin hiukan eri tavalla.

Halusin kirjoittaa queer-kirjallisuutta, sateenkaarikirjallisuutta ja kertoa homojen elämästä ja ihmissuhteista. Suorastaan rakastan kirjoittaa monimutkaisista ihmisistä ja suhteista heidän välillään. Halusin myös stooreissani kertoa, ettei elämä sateenkaaren alla ole pelkkää karnevaalia, bilettämistä ja seksiä, vaan kaiken sen takana on myös yksinäisyyttä, ristiriitoja, kiusaamista ja syrjintää. Mielestäni näistä sateenkaaren alla olevista negatiivisista puolista ei paljon, jos ollenkaan ole kirjoitettu ainakaan fiktiota. Nämä negatiiviset asiat voivat monelle heterolle tulla yllätyksenä, jos on vain nähnyt homot juhlimassa iloisesti Pride-kulkueissa. Henkilökohtaisella tasolla, omana yksityisenä itsenäni voin sanoa, että en ole oikein koskaan homokuvioissa tuntenut olevani sillä tavalla hyväksytty kuin haluaisin olla. Tästä johtuen minulle on ollut helppoa valita stooreihini mukaan myös tämä näkökulma.

Kirjoitan fiktiivisiä queer-stooreja. Peilikuvia ja Kolme on kova sana ovat fiktiota, mutta kuten kaikessa kaunokirjallisuudessa, myös niissä piilee takana jonkinlainen totuuden siemen; on asioita mitkä ovat oikeasti tapahtuneet, voisivat tapahtua oikeasti ja eivät missään tapauksessa voisi tapahtua oikeasti – ja kaikkea siltä väliltä eli fiktiota.

#markuskronström #indiekirjailija #peilikuviakirja #kolmeonkovasana #queerkirjallisuus #sateenkaarikirjallisuus #homoerotiikka